tajunnanvirtaa

Kehdossa ja haudassa sama tunne avuttomuudesta

Mä mietin iloa, onnea, keveyttä Muistan tunteneeni joskus Siitä on aikaa ainakin yhden auringonkierroksen Sanovat naurun tulevan jonkin asian ollessa tarpeeksi hauska Kissavideot naurattavat, mutta sisällä ei liiku mikään Pelkään muiden näkevän tyhjyyteni Sen miten sanani kaikuvat Puhun rakkaudesta tai kuolemasta, tunnen samoin Maailmanloppu ja aamunkoitto ovat samaa paskaa

Yhdessä yksin

Minä kuurasin lattiat puhki kun sinä nautit elämästä. Kävelin narskuvalla lumella pakkasessa sinun noustessa lämpimään autoon parkkipaikalla. Kannoin kaupasta kassikaupalla ruokaa sinun tilatessa ranskalaisia autokaistalla. Jauhoin purkkaa olohuoneessa sinun sytyttäessä tupakan parvekkeella. Kävin yksin nukkumaan puhtaisiin lakanoihin sinun jäädessä sohvalle nukkumaan vaatteet päällä. Minä näin unta sinusta ja minusta, Unessa sinulla oli aikaa ja tahtoa …

Yhdessä yksin Lue lisää »

Katumatta tehtyä

Valehtelin. Satutin. Kaduin. Häpesin. Juoksin hämeenkatua pitkin tuhkimon lailla. Keräsin koruni ja tilasin taksin hotelli ilveksen oville. Menin meikit kasvoilla nukkumaan hänen herätessä töihin. Miksi kaduin vain syömättä jäänyttä aamiaista enkä valheellista rakkautta.  

Auringon laskiessa

Olin aina varuillani. Hälytysvalmiudessa, puhelimen päässä. Sillä mitä jos jotain tapahtuu. Olin varautunut kaikkeen, hammasharja laukun pohjalla. Kokeilin kaikkea, eihän sitä koskaan voi tietää. Jos vain olisin tiennyt sinusta. Olisin voinut välttää kaikki ne kiusalliset aamut. Parisuhteita ja avioliittoja olisi ehkä säästynyt. Mutta sirpaleethan tuottavat onnea. Ehkä täytyi rikkoa saadakseen jotain ehjää.

Mustekynä terapiaa

Kun sanoja ei löydy Täyttyy paperi kirjaimista toistensa perään Kruunattuja lauseita koruttomista aiheista Terapeutti pitkästyy hiljaisuuden vallitessa Kustantamo allekirjoittaa kustannussopimuksen tulevaan Finlandia-palkintoon  Kirjoittamisen taito lahjattomissa käsissä Muutoksen tuuli puhaltaa tunkkaiseen huoneeseen Vilkaisu ikkunasta Oliko se enkeli vai lentävä roskapussi    

Väsynyt Katto-Kassinen

Sinä puhut työpäivästäsi, autostamme ja ulkona paukkuvasta pakkasesta. Minä myötäilen vaikka en kuuntele. Havahdun hiljaisuuteen kysyttyäsi minulta jotakin. Pyydän anteeksi ja kysyn mitä sinulle kuuluu. Annan suukon poskelle ja lähden parvekkeelle. Suljen oven ja kuulen kuinka lauseesi jää kesken. Sytytän tupakan vaikka olen lopettanut jo niin monta kertaa. Puhallan savua ja katselen talojen kattoja, aurinkoa …

Väsynyt Katto-Kassinen Lue lisää »