Pelaa maltilla. Peliognelmissa auttaa peluuri.
Fortune Legends
Fortune Legends
Yhtiö ja lisenssi:Mobilt Ltd. MGA Malta.
- Casino
- Live casino
- Play ´n GO, NetEnt, Authentic Gaming, Evolution Gaming, NYX Gaming, Scientific Games, Stakelogic, Thunderkick, Microgaming, Elk Studios, Quickspin, Red Tiger Gaming, Pragmatic Play
Arvostelu:
Fortune Legends Info
- Casino: Fortune Legends
- Osoite: fortunelegends.com
- Avattu: 2019
- Kielivalikoima: Suomi, Englanti, Norja, Saksa, Portugali
- Asiakaspalvelu: Sähköposti, live chat
- Talletus ja kotiutus: Visa, Neteller, Skrill, Sofort, Zimpler, Paysafecard, Astropay, Safetypay, Trustly, Ecopayz, Pankkisiirto
- Bonus vedonlyöntiin: Ei vedonlyöntiä
Säännöt ja ehdot ovat voimassa – ikäraja rahapeleihin on 18 vuotta. Pelaa maltilla ja talleta fiksusti. Peliongelmissa hae apua eri sivustojen kautta. Muista myös sulkea pelitilisi. Lue lisää Wikidepian sivuilta aiheesta peliriippuvuus.
Fortune Legends kokemuksia
Oletko kyllästynyt kierrätysvaatimuksiin? Haluatko pelata millä panoksella haluat? Oletko high roller eli ison lompakon mies? Haluatko yksinkertainen selkeän nettikasinon? Mikäli vastasit yhteenkään kysymykseen kyllä, on Fortune Legends sinua varten! Nimittäin Fortune Legends palkitsee lojaalisuudesta, mutta ilman mitään rajoituksia. Toki bonukset ovat parempia matemaattisesti laskettuna, mutta ne eivät sovellu kaikille pelaajille.
Fortune Legends tarjoaa toki bonuksen myöskin – ja senkin selkeästi ja yksinkertaisesti. Saat pienellä 20-49€ talletuksella 20 ilmaiskierrosta ja tätä suuremmalla talletuksella 55 ilmaiskierrosta. Voitot saat pitää, eli ei kierrätysvaatimuksia. Tämä on kuitenkin vain uuden pelaajan yhden kerran etu, pääjuju on cashback.
HUOM! Bonukset voivat vaihtua, joten tarkistathan taulukosta ylempää ajankohtaiset tiedot ja varmista ne vielä kasinon omilta sivuilta.
Cashback toimii selkeästi. Saat vähintään 0,5% jokaisesta pyöräytyksestä takaisin holviin ja eri kampanjoiden yhteydessä voi saada enemmän, jopa 5%. Panosrajoituksia ei ole. Ei ole merkitystä voitatko tai häviät. Saat aina jopa 5% enemmän extraa. Ja mitä näillä rahoilla voit tehdä? Niin, mitä vaan haluat, onhan Fortune Legends high roller pelaajan supersivusto. Eli vapautta eikä koskaan kierrätysvaatimuksia.
Fortune Legends on yksi suosikeistamme vuoden 2019 kasinojulkaisuista. Suosittelemme!
Fortune Legends arvostelun loppu.
Urheilulajit esittelyssä
Pesäpallo ja sen historia.
Pesäpallo on Suomessa kehitetty kahden joukkueen välinen urheilulaji. Kyseessä on Suomen kansallispeli. Pesäpallo on syntynyt Lauri ”Tahko” Pihkalan toimesta. Hän kehitti pelin amerikkalaisesta baseballista ja Suomessa pelatusta kuningaspallosta. Pihkalan tavoitteena oli kehittää nuorten urheiluvalmennukseen peli, joka olisi leikinomainen. Ensimmäinen pesäpallo-ottelu on pelattu vuonna 1920, mutta ensimmäiset merkinnät pesäpallon tapaan pystysyöttöä käyttävistä pallonlyöntipeleistä löytyvät jo 1200-luvulta, jolloin Egyptissä pelattiin pesäpalloa muistuttavaa peliä.
Pesäpallon ensimmäisiä keskuksia olivat aikoinaan Hämeenlinna, Viipuri, Jyväskylä ja Riihimäki. Siitä huolimatta Helsinki oli ensimmäinen kaupunki, jossa päästiin luomaan pallonlyönnin ensimmäinen erikoisseura, Helsingin Pallonlyöjät. Helsinki saikin olla kaupunki, mikä pääsi järjestämään vuonna 1920 ensimmäisen pesäpallo-ottelun. Pioneeripataljoona 1 ja Hämeenlinnan suojeluskunta pelasivat tuolloin vastakkain. Pesäpallo levisi varsinkin suojeluskunnissa, jotka ottivat sen osaksi urheilukasvatustaan.
Kilpailutoiminta pesäpallossa ei käynnistynyt sujuvasti, sillä se kuului ensimmäisinä vuosina Suomen Palloliiton alaisuuteen, mutta heikolla menestyksellä. Syy oli se, että urheilulaji jäi etenkin jalkapallon jalkoihin. Pesäpallossa ensimmäisen kerran Suomen mestaruudesta on pelattu vuonna 1922, ja ensimmäiset Suomen mestaruudet ratkaistiin cup-muodossa. Noin kymmenen vuotta myöhemmin käynnistyi myös naisten kilpailutoiminta, vaikka naisten kilpaurheiluun suhtauduttiin vielä huonosti. Pesäpallossa alkoi silti ainoana joukkuepelinä naisten kilpailutoiminta ennen toista maailmansotaa, sillä sen katsottiin soveltuvan naisille.
Suuret askeleet pesäpallon kehittämisessä ja tunnettavuuden lisäämisessä saatiin 1930-luvun aikana, sillä tuolloin järjestettiin erillisiä pesäpallopäiviä. Niiden lisäksi vuosittain järjestettiin Itä-Länsi-otteluita, joita pelataan yhä tänäkin päivänä. Ensimmäinen Itä-Länsi-ottelu pelattiin vuonna 1932. Pesäpallossa seuraavat kehitysaskeleet otettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun sarjatoimintaa saatiin laajennettua. Vuonna 1987 pesäpallossa päästiin ensimmäisen kerran pelaamaan alustana hiekkatekonurmikenttä, ja puolestaan ensimmäiset pesäpallostadionit valmistuivat vuonna 1992 Seinäjoelle, Sotkamoon kuten myös Vihtiin.
Pesäpallon kulku ja säännöt?
Pesäpallossa ideana on se, että joukkueet pyrkivät tekemään juoksuja omien sisävuorojen aikana. Lyöjä saa juoksun, kun hän on kiertänyt kolme pesää ja palannut sen jälkeen kotipesään. Sisävuoro siis tarkoittaa, että joukkuen pelaajat ovat itse juoksemassa, kun taas ulkopelissä ollaan estämässä vastustajan juoksujen tekemistä. Pesäpallossa yksi ulkopelaaja toimii syöttäjänä, mistä käytetään laajalti nimeä lukkari. Kun ulkokentällä olevat pelaajat saavat pallon kiinni, he heittävät sen kotipesään lukkarille tai muille ulkopelaajille, jotka ovat pesällä. Näin syntyy polttotilanne.
Sisävuorossa olevilla pelaajilla on omassa joukkueessa erilaisia tehtäviä. Joukkueensa nopeimmat juoksijat toimivat etenijöinä. Vaihtolyöjien tarkoituksena on monesti siirtää etenijöitä pesältä toiselle vaihtolyönneillä, kuten maalyönneillä sekä polttolinjan ja koppareiden väliin osuvilla lyönneillä. Kotiutuslyöjät pyrkivät lyömään etenijöitä kotiin, ja he ovat yleensä lyöntijärjestyksessä tietyillä numeroilla. Käytössä on myös jokeripelaajia siten, että niitä on joukkuetta kohden kolme kappaletta.
Lyöjällä on oikeus saada vuorollaan kolme syöttöä. Palloa ei saa lyödä pompusta. Mikäli pallo osuu ensimmäiseksi pelialueen ulkopuolelle, lyöjä lyö väärällä vuorolla tai pallo osuu samantien lyönnistä sisäpelaajaan, lyönti osuu lyödessä mailaan useamman kerran, maila irtoaa lyöjän kädestä tai katkeaa lyödessä, kyseessä on laiton lyönti. On tärkeää muistaa, että joukkueiden tulee noudattaa pöytäkirjaan merkittyä lyöntijärjestystä, jota saa muuttaa ennen toista jaksoa ja supervuoroparia.
Ulkovuorossa olevat pelaajat ovat siepparin lisäksi kolme pesävahtia, kaksi polttolinjan pelaajaa ja kaksi takakenttäpelaajaa eli kopparia. Ulkovuorossa ollessaan tärkeitä taitoja lukkarinaolon lisäksi ovat liikkuminen, heittäminen ja pallon kiinniottaminen. Hyvä heittoasento haetaan normaalisti jo ennen pallon kiinniottoa, ja sen pitää olla valmiina, kun pallo siirtyy heittokäteen. Kun pelaaja suorittaa heiton joukkuekaverilleen, ylimääräisiä askeleita pyritään välttämään, jotta pallo lähtee nopeasti.
On hyvä huomioida, että ulkovuorossa oleva joukkue monesti suunnittelee erilaisia taktiikoita sen mukaan, että kuka vastustajan joukkueesta on kulloinkin lyöntivuorossa. Niiden tarkoituksena on pakottaa lyöjä hankaliin ratkaisuihin. Hyvänä esimerkkinä ulkovuorossa oleva joukkue saattaa päästää tahallaan kentälle vastustajan joukkueesta sellaisen pelaajan, joka on poikkeuksellisen hidas ja kömpelö. Näin polton saaminen on helpompaa. Lisäksi se vaikeuttaa kärkietenijöiden etenemistä kentällä.
Pesäpallon kilpailutoiminta?
Heti alkuun on hyvä mainita, että Suomi ei ole suinkaan ainoa maa, jossa pesäpalloa on aikoinaan pelattu tai pelataan edelleen. Muun muuassa Australissa pelataan sarjaa, jossa on useampi joukkue. Lisäksi pesäpalloa harrastetaan ainakin Saksassa ja Sveitsissä. Mielenkiintoisena lisänä mainitaan myös Intia, sillä heillä pelaajat ovat opetelleet itse säännöt Youtube-videoiden avulla. Nykyään Intiassa on jopa tuhansia pelaajia.
Historiassa on järjestetty kahdeksan kertaa pesäpallon maailmancup, ja jokaisella kerralla mestaruuden on voittanut Suomi. Ensimmäisen kerran se järjestettiin 1992, jolloin mukana oli kahdeksan joukkuetta. Mielenkiintoisena faktana Pesäpalloliitto kerää maajoukkueen avoimen haun kautta, joten maailmancupissa ei aina pelaa paras mahdollinen joukkue. Hyvänä esimerkkinä vuonna 2015 maailmancup pelattiin Superpesis-kauden keskellä, ja silloin joukkuessa oli alasarjoissa pelaavia.
Suomessa pelataan pesäpalloa monella eri sarjatasolla. Sekä naisissa että miehissä Superpesis on korkein sarjataso. Miesten Superpesiksessä joukkueita on muutama kappale enemmän. Jokainen joukkue pelaa runkosarjassa 28 ottelua, jonka jälkeen runkosarjan parhaat etenevät pudotuspeleihin Suomessa toiseksi korkein sarjataso tunnetaan nimellä Ykköspesis, ja Superpesiksen viimeinen putoaa sinne kauden päätteeksi. Ykköspesiksen voittaja puolestaan nousee korkeimmalle sarjatasolle. Muita sarjatasoja ovat Suomensarja sekä Maakuntasarja. Lisäksi nuoret pelaajat pääsevät kilpailemaan A-, B ja C-nuorissa sekä oma kilpailutaso on myös yli 35-vuotiaissa. Lasten on helppo ottaa pesäpallo harrastukseen.
Pesäpallon näkyvyys Suomessa?
Pesäpallon tv-oikeudet Suomessa ovat Nelonen Medialla. He lähettävät miesten Superpesiksen otteluita maksukanavalla. Pesisjännistystä tarjoillaan noin kahden suoran ottelulähetyksen viikkotahdilla. Nelonen on mukana myös tällä kaudella aina syyskuun mestaruusjuhliin asti. Lähetykset ovat katsottavissa television lisäksi netissä. Nykyinen sopimusmalli tukee parhaiten pesäpalloa lajina ja seuratoimintaa. Se sisältää kansalaisilta toivottuna lisänä joitakin vapaalla kanavalla tulevia otteluita, ja noin 35 ottelun kokonaisuus varmistaa lajille hyvän viikkonäkyvyyden ja antaa seuroille laadukkaan paikan näkymiselle.
Fortune Legends holvi tarjoaa loistavat bonukset cashbackin muodossa! Hyödynnä holvi! Haluatko tutustua paremmin? Siirry tästä linkistä Fortune Legendsin sivuille. Peliongelmissa auttaa Peluuri.
Yleisurheilu ja sen historia?
Yleisurheilu on maailman suurimpia urheilulajeja. Nimitystä yleisurheilu käytetään, kun puhutaan eri juoksu- ja kävelylajeista, eri hyppysuorituksista, eri heittosuorituksista sekä näistä lajeista koostuvista moniotteluista. Mukana on myös erityisesti sellaisia juoksulajeja, jotka eivät ole arvokisojen ohjelmassa ja joissa kilpaillaan harvemmin. Yleisurheilun kansainvälisenä kattojärjestönä toimii IAAF, mikä on perustettu vuonna 1913. Suomessa yleisurheilua hallinnoi Suomen Urheiluliitto eli SUL. Se on perustettu vuonna 1931, mutta SVUL:n urheilujaostona kuitenkin jo 1900-luvun alkuvaiheilla.
Yleisurheilun historia on monimutkainen ja tarkkaan vaikeasti jäljitettävissä. Yleisurheilua eri muodoissa on aikoinaan kilpailtu jo antiikin olympialaisissa, mutta nykymuotoinen yleisurheilu on kehittynyt 1800-luvun alussa Englannissa, sillä useat eri juoksu- ja hyppykilpailut olivat keskiajalla hyvin suosittuja kansanjuhlien ja markkinoiden ohjelmanumeroita. Amatööreille järjestettiin juoksukilpailuja 1820-luvun puolivälissä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana krikettikenttä Lord’s Cricket Groundin ympärille rakennettiin 1837 ensimmäinen juoksukilpailuja varten tehty rata. Se tuli tarpeeseen, koska ensimmäiset juoksukilpailut järjestettiin vaihtelevissa olosuhteissa.
Merkittävä kasvu yleisurheilun suosiossa tapahtui 1860-luvulla. Ensimmäisen avoimen yleisurheilukilpailun järjesti West London Rowing Club vuonna 1861. Saman vuosikymmenen aikana Lontoossa ja Liverpoolissa perustettiin myös ensimmäiset yleisurheiluseurat. Samalla vuosikymmenellä Briteissä perustettiin vapaaehtoisia maanpuolustusjoukkoja Napoleon III:n hyökkäyksen pelossa. Eri yleisurheilulajeja harjoiteltiin ahkerasti joukko-osastojen kokoontumisessa. Samoihin aikoihin myös Yhdysvalloissa yleisurheilu otti entistä suurempaa jalansijaa, ja entistä kansainvälisempää yleisurheilusta tuli todenteolla vuoden 1896 olympialaisten ansiosta. 1900-luvun alussa järjestettiin ensimmäiset Etelä-Amerikan-mestaruuskilpailut ja 1930-luvulla vuorossa olivat ensimmäiset Euroopan mestaruuskilpailut. Samoihin aikoihin järjestettiin ensimmäisen kerran myös nykyisinkin pidettävä Suomi-Ruotsi-maaottelu.
Vaikka yleisurheilusta tuli kansainvälisesti erittäin tunnettu urheilumuoto, taloudellisesti yleisurheilu meni eteenpäin vasta 1980-luvun puolivälissä. Tuolloin kansainvälinen yleisurheiluliitto salli rahapalkinnot. Tämä mahdollisti sen, että yleisurheilusta kehittyi pikkuhiljaa ammattilaisurheilua. Kehitys ei ollut nopeaa, sillä ensimmäisten vuosien aikana kansainvälinen yleisurheiluliitto salli rahapalkintojen myöntämisen vain tietyissä kilpailuissa eikä urheilija saanut rahojaan heti, vaan ne maksettiin erilliseen rahastoon.
Mitkä lajit kuuluvat yleisurheiluun?
Yleisurheilussa juoksulajeina ovat matkoina 100 metriä, 200 metriä, 400 metriä, 800 metriä, 1500 metriä, 5000 metriä, 10 000 metriä, maraton, eri viestijuoksut, 100 metrin estejuoksu, 110 metrin estejuoksu ja 3000 metrin estejuoksu. Lisäksi mukana on muita maantiejuoksuja, muita maastojuoksuja ja harvakseltaan kilpailtavia rinnejuoksuja. Vuonna 2016 listalle lisättiin myös polkujuoksut. On myös hyvä huomioida, että sisäradoilla kilpailtaessa lyhimmät pikamatkat ovat yleensä 60 metrin juoksu ja 60 metrin aitajuoksu. Aita- ja estejuoksuissa kilpailijoiden tehtävänä on ylittää juoksuradalle pystytettyjä aitoja. Puolestaan viestijuoksussa neljä urheilijaa samasta joukkueesta juoksee vuorollaan saman pituisen matkan. Alle 400 metrin juoksut juostaan omilla radoilla, mutta sitä pitemmät matkat saa juosta vapaasti ryhmässä.
Heittolajit ovat kiekonheitto, keihäänheitto, kuulantyöntö ja moukarinheitto. Heittolajien alkukilpailussa jokaisella urheilijalla on kolme yritystä. Jokaisessa neljässä heittolajissa urheilijan tavoitteena on heittää väline mahdollisimman pitkälle. Poikkeuksena on kuitenkin kuulantyöntö, jossa nimensä mukaisesti työnnetään eikä heitetä. Suoritus hylätään, mikäli kilpailija astuu heittokehän tai heittorajan yli tai väline ei pysy heittosektorissa. Myös heittolajeissa alkukilpailujen parhaat pääsevät loppukilpailuun.
Hyppylajeina ovat korkeushyppy, seiväshyppy, pituushyppy ja kolmiloikka. Korkeushypyssä ja seiväshypyssä urheilija pyrkii hyppäämään mahdollisimman korkealle siten, että hän ei tiputa puomia. Korkeus- ja seiväshypyssä kilpailija saa yrittää valitsemistaan korkeuksista niin kauan, kunnes hän on tehnyt kolme perättäistä epäonnistunutta yritystä. Pituushypyssä ja kolmiloikassa urheilija pyrkii hyppäämään mahdollisimman pitkälle. Kolmiloikka eroaa pituushypystä sillä tavalla, että urheilijan on kahdesti peräkkäin ponnistettava samalla jalalla ja kolmannen kerran toisella jalalla. Pituushypyssä ja kolmiloikassa jokaisella kilpailijalla on alkukilpailussa kolme yritystä. Loppukilpailussa kolmelle päätöskierrokselle pääsevät kahdeksan parasta urheilijaa.
Kävelylajit ovat naisten 20 kilometriä, miesten 20 kilometriä sekä miesten 50 kilometriä. On tärkeää huomioida, että kävelyssä urheilijan on käveltävä säännöissä kerrottavan suoritusteknikan mukaisesti. Mikäli näin ei toimita, urheilija saa ensimmäiseksi varoituksen ja saman jatkuessa hän ei saa tehdä suoritustaan loppuun. Urheilijan suoritus hylätään, mikäli kolme eri tuomaria katsoo kilpailijan tekniikan sääntöjen vastaiseksi. Silminnähtävä maakosketus tulee säilyä kilpailijan kävelytekniikassa.
Mukana ovat myös kymmen- ja seitsenottelut. Miehet kilpailevat kymmenottelussa ja naiset seitsenottelussa. On hyvä tosin huomioida, että mikäli kilpaileminen tapahtuu sisäradoilla, silloin miehet kilpailevat seitsenottelussa ja naiset viisiottelussa. Kymmen- ja seitsenottelussa ideana on saavuttaa jokaisesta erikseen käytävästä kilpailulajista mahdollisimman iso pistemäärä. Kilpaileminen tapahtuu useamman eri päivän aikana. Kymmenotteluun kuuluvat 100 metrin juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö, korkeushyppy, 400 metrin juoksu, 110 metrin aitajuoksu, kiekonheitto, keihäänheitto, seiväshyppy ja 1500 metrin juoksu. Naisten lajit ovat 100 metrin aitajuoksu, korkeushyppy, kuulantyöntö, 200 metrin juoksu, pituushyppy, keihäänheitto ja 800 metrin juoksu.
Parempia kokemuksia kasinolla tarjoaa ehdottomasti Fortune Legends! Casinot Suomi suosittelee. Live kasinosta vastaa Evolution Gaming. Tutustu yhtiöön Nordnetin sivuilla: Evolution Gaming Group.
Entä mitkä ovat välineet ja millaiset ovat kentät?
Juoksurata on pituudeltaan 400 metriä. Juoksuratoja on pääsääntöisesti kahdeksan kappaletta, mutta joissain tapauksissa voidaan käyttää kuuden tai jopa yhdeksän juoksuradan suorituspaikkoja. Jokaisella juoksuradalla on yhteinen maaliviiva. Aitajuoksuissa miesten aidat ovat korkeudeltaan 1,06 metriä, kun taas naisten 100 metrin aitajuoksussa korkeus on 0,83 metriä. Miesten 400 metrin aitajuoksussa aidat ovat korkeudeltaan 0,91 metriä ja naisten 400 metrin aitajuoksussa 0,76 metriä. Estejuoksussa vesieste on 3,66 × 3,66 metriä ja syvyydeltään 0,50–0,70 metriä syvimmästä kohdasta. Miesten esteet ovat 36 tuumaa ja naisten 30 tuumaa korkeat.
Pituushypyssä ja kolmiloikassa suoritus tehdään samalla hyppypaikalla, josta löytyvät lankku, hiekkakuoppa ja vauhdinottorata. Vauhdinottoradan on oltava pituudeltaan vähintään 40 metriä. Vauhtiinottoradan leveys on 1,22 metriä. Pituushypyssä lankun tulee olla minimissään yhden metrin päässä hiekkakuopasta ja kolmiloikassa 11 ja 13 metrin välillä. Urheilija ponnistaa ponnistuslankulta, mikä on leveydeltään 20 senttiä. Ponnistuslankulla on pehmeää massaa sen takia, että yliastutusta hypystä jää merkki. Korkeushypyssä rima on on pituudeltaan hieman yli neljä metriä metriä pitkä. Vauhdinottoalue on puoliympyrän muotoinen ja halkaisijaltaan vähintään 20 metriä. Seiväshypyssä telineet ovat 5,20 metrin päässä toisistaan. Vauhdinottorata on vähintään 40 metriä pitkä. Seipäitä on monia eri urheilijoiden makuun ja ne taipuvat eri tavoilla.
Kiekon- ja moukarinheitossa heittosuoritus tehdään reilun kahden metrin halkaisijan omaavalta alueelta. Miehillä kiekko on suuruudeltaan 219–221 millimetriä ja noin pari kiloa ja naisilla kiekko on 180–182 millimetriä halkaisijaltaan sekä painoltaan yhden kilon. Moukari on miehillä halkaisijaltaan 110–130 millimetriä ja painoltaan 7,26 kilogrammaa, kun taas naisten moukari on 95–110 millimetriä ja nelisen kiloa. Moukarissa on metallipallo, vaijeri ja kädensija. Moukarissa heittopaikkaa ympäröi häkki. Kuulassa miehillä väline on halkaisijaltaan 110–130 millimetriä ja painoltaan 7,26 kiloa. Naisten kuula 95–110 millimetriä ja neljä kiloa. Kuulan on oltava sileää metallia.
Suomalaisten suosikkilajissa keihäänheitossa miesten keihäs on pituudeltaan 2,60–2,70 metriä ja painoltaan 800 grammaa. Naisten keihäs on pituudeltaan 2,20–2,30 metriä ja 600 grammaa. Keihäänheitossa vauhdinottorata on minimissään 30 metriä pitkä ja neljä metriä leveä. Heittosuorituksessa on tärkeää, että kädensija on keihään painopisteen päällä, mikä on miehillä 0,90–1,06 metriä ja naisilla 0,80–0,92 metriä keihään kärjestä. Kansainvälisissä kilpailuissa heittoalue on 29 asteen levyinen 5 senttimetrin levyisillä valkoisilla viivoilla merkitty sektori, joka on pituudeltaan 100 metrin suuruinen alue.
Entä ne tärkeimmät yleisurheilun kilpailut?
Tärkeimmät yleisurheilukilpailut ovat maailmanmestaruuskilpailut, olympialaiset, sisäratojen maailmanmestaruuskilpailut, Euroopan mestaruuskilpailut, sisäratojen Euroopan mestaruuskilpailut, Timanttiliiga ja erityisesti suomalaisille yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu sekä Kalevan Kisat. Muita kilpailuja ovat maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailut, puolimaratonin maailmanmestaruuskilpailut, maastojuoksun Euroopan-mestaruuskilpailut ja yleisurheilun maailmancup.
Yleisurheilun virallisista maailmanennätyksistä pitää kirjaa kansainvälinen yleisurheiluliitto. Virallinen maailmanennätys on paras ulko- tai sisäradoilla tehty tulos. He noteeravat viralliset maailmanennätykset aikuisten ja alle 20-vuotiaiden sarjassa. Kun urheilija tekee uuden maailmanennätyksen, se on virallinen vasta sen jälkeen, kun kansainvälinen yleisurheiluliitto on hyväksynyt sen. Jotta uusi maailmanennätys pääsee tilastoihin, se vaatii tietynlaiset olosuhteet ja suorituksen jälkeen tehdyt dopingtestit.
Yleisurheilun MM-kilpailut ovat useiden eri laskentatapojen mukaan maailman kolmanneksi suurimmat urheilukilpailut. Vain olympialaiset ja jalkapallon MM-kilpailut pääsevät listauksessa korkeammalle. Yleisurheilussa maailmanmestaruudesta kilpailtiin aluksi neljän vuoden välein, mutta nykyään ne on järjestetty joka toisena vuotena. Vuonna 2017 maailmanmestaruudesta kilpaillaan Lontoossa ja vuonna 2019 Qatarissa.
Entä tunnetuimmat yleisurheilijat?
Viimeisten vuosien aikana Jamaikan Usain Bolt on ollut yleisurheilun kirkkain tähti, mutta hänen viimeisiksi arvokilpailuiksi jäävät Lontoon MM-kilpailut vuonna 2017. Boltin lopettaminen on suuri takaisku koko yleisurheilun tulevaisuudelle. Boltilla on maailmanennätykset niin 100 metrillä kuin 200 metrilläkin. Muita tunnettuja yleisurheilijoita ovat esimerkiksi kestävyysjuoksija Kenenisa Bekele, seiväshypyssä menestystä saavuttanut Renaud Lavillenie ja naisten seiväshypyn kirkkain tähti Jelena Isinbajeva. Keihäänheitossa Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen ovat kantaneet suomalaisten mainetta viime vuosina, mutta sentään Jan Železnýn hurjaa maailmanennätystä kukaan nykyheittäjistä ei ole pystynyt rikkomaan. Maailmanennätys on lukemissa 98,48. Viestien juoksumatkoilla eurooppalaiset eivät ole päässeet juhlimaan, vaan ne ovat olleet etenkin jamaikalaisten ja yhdysvaltalaisten hallinnassa.
Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu
Ennen tämän hurjan maaottelun esittelyä, joka on tarjonnut jo vuosikymmeniä jännittäviä kokemuksia palatkaamme vielä tämän sivun alkuun. Nimittäin miten tänne ajauduitkaan lukemaan aivan jotain muuta? Eikö Fortune Legends kasinona kiinnostakaan? Tutustu sen sijaan muihin nettikasinoihin ja tuoreimpiin innovaatioihin sivulla uudet nettikasinot. Sinua saattaa kiinnostaa myös pikakasinot tai parhaat pikakasinot. Muista myös uudetpikakasinot sivusto.
Suomi–Ruotsi-maaottelu on joka vuosi yleisurheilussa järjestettävä Ruotsin ja Suomen välillä käytävä yleisurheilumaaottelu. Siellä kilpaillaan miesten, naisten, poikien ja tyttöjen kilpailusarjat. Suomessa Suomi-Ruotsi-maaottelua kutsutaan monesti nimellä Ruotsi-ottelu, kun taas naapurimaassa sitä kutsutaan nimellä Finnkampen. Mikäli kyseessä ovat suomenruotsalaiset, he puolestaan käyttävät nimitystä Sverigekampen.
Lähtökohta on se, että Suomi-Ruotsi-maaottelu pidetään vuorovuosin molemmissa maissa. Muutamia poikkeuksia on kuitenkin tapahtunut, jolloin kahdesti on kilpailtu putkeen samassa maassa. Suomessa kilpailtu on perinteisesti Helsingissä sijaitsevalla olympiastadionilla, kun taas Ruotsissa kilpailupaikkana on ollut Tukholman olympiastadion. Suomessa vuonna 2016 kilpailtiin poikkeuksellisesti Tampereen Ratinassa. Syynä olivat Helsingin olympiastadionin remontit. 2000-luvun alussa Ruotsissa kilpailtiin Göteborgin Ullevilla, mutta paluu Tukholmaan tapahtui vuonna 2013.
Vuonna 1925 ensimmäisen kerran järjestetty Suomi-Ruotsi-maaottelu on 1980-luvun loppupuoliskosta asti ollut maailman ainoa vuosittainen kahden maan välinen yleisurheilukilpailu. Perinteitä löytyy siis pitkältä aikaväliltä. Ensimmäinen Suomi–Ruotsi-maaottelu pidettiin syyskuussa vuonna 1925, jolloin kilpailtiin Helsingin Eläintarhan kentällä. Vuonna 1931 urheilijoiden välille syntyi erimeilisyyksiä ja pahimmillaan tappelu, minkä takia suomalaiset eivät halunneet kilpailla seuraavan kahdeksaan vuoteen. Suomi-Ruotsi-maaottelu käynnistettiin uudelleen vasta toisen maailmansodan lähellä. Naiset tulivat mukaan kisaamaan vuonna 1951.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana Suomi lähti vuonna 1969 Suomi-Ruotsi-maaotteluun selvänä ennakkosuosikkina, mutta poistui tappion kokeneena. Se oli iso muutos suomalaiseen yleisurheiluun, sillä maan koko urheilujärjestelmää uudistettiin ja urheilijat saivat enemmän rahaa harjoitteluunsa. Miehet voittivat 1970-luvulla jokaisen Ruotsi-ottelunsa ja naisetkin päästyään takaisin voittoihin vuonna 1972 hävisivät Ruotsille vasta 1980-luvun puolella. Lasse Virén nappasi kilpailussa vuonna 1969 ensimmäisen voittonsa, kun hän juoksi 5 000 metrillä ykkösenä maaliin.
2000-luvulla erityisesti naisten maaottelu kääntyi päälaelleen, sillä naapurimaa piti tiukasti valtikkaa hallussaan. Sinikeltaiset voittivat peräti 12 kertaa peräkkäin alkaen vuodesta 2000. Isona syynä oli se, että ruotsalaiset olivat rynnistäneet maailman parhaiden yleisurheilijoiden joukkoon. Hyvänä esimerkkinä 2000-luvun seitsenottelun suurin tähti Carolina Klüft. Vuonna 2004 hän kisasi peräti seitsemässä lajissa, joista hän voitti kolme.
Katso myös casino bonukset!
Kilpailulajit ja pisteet:
Suomi-Ruotsi-maaottelussa kilpailulajeina juoksuista ovat 100 metrin juoksu, 200 metrin juoksu, 400 metrin juoksu, 800 metrin juoksu, 1 500 metrin juoksu, 5 000 metrin juoksu, 10 000 metrin juoksu, 4 × 100 metrin viestijuoksu, 4 × 400 metrin viestijuoksu, 100 metrin aitajuoksu/110 metrin aitajuoksu, 400 metrin aitajuoksu ja 3000 metrin estejuoksu. Kävelymatkat ovat 5000 ja 10 000 metriä. Muut ovat korkeushyppy, seiväshyppy, pituushyppy, kolmiloikka, kuulantyöntö, kiekonheitto, moukarinheitto ja tietenkin keihäänheitto, jossa on parhaimmat menestymismahdollisuudet.
Kolme urheilijaa molemmista maista saa edustaa jokaisessa lajissa. Ensimmäiseksi tullut urheilija saa maalleen eniten pisteitä seitsemän kappaleen muodossa, toiseksi tullut saa kaksi pistettä vähemmän, kolmanneksi tullut saa yhden pisteen kakkosta vähemmän ja niin edelleen. Mikäli urheilija ei saa lainkaan tulosta, hän ei saa silloin myöskään pisteitä.
Edellisiä voittajia:
Viimeisten vuosien aikana Ruotsi on hallinnut Suomi-Ruotsi-maaottelua. Vuonna 2016 Tampereella Ruotsi voitti niin miesten kuin naistenkin puolella. Vuonna 2015 Tukholmassa Suomen naiset onnistuivat voittamaan, mutta Suomen miehet hävisivät. Suomen miehet ovat voittaneet Ruotsin edellisen kerran vuonna 2011. Tuolloin kilpailtiin jälleen Helsingin maisemissa. 2010-luvulla Suomi on voittanut Ruotsin yhteensä neljä kertaa.
Tulevat Suomi-Ruotsi-maaottelut:
Vuonna 2017 Suomi-Ruotsi-maaottelu käydään Tukholmassa. Päivämäärinä ovat 2. ja 3. syyskuuta. Suomessa järjestetään kilpailut seuraavan kerran Tampereen Ratinassa. Helsingin olympiastadionilla niitä ei poikkeuksellisesti järjestetä. Toisena vaihtoehtona Suomi-Ruotsi-maaottelun järjestäjäksi oli Lahti. Suomen urheiluliiton hallitus päätyi valinnassaan Tampereeseen, joka isännöi Ruotsi-maaottelua myös vuonna 2016. Alunperin Ruotsi-ottelun isännyys kilpailutettiin Tampereen, Lahden ja Turun kesken. Turku vetäytyi siitä stadionin valaistusongelmien vuoksi.