Olemme jokainen olleet jossain vaiheessa elämässä opiskelijoita.
Toiset ovat opiskelleet hieman pidemmälle, jotkut taas työllistyneet ilman koulutusta.
Tänä päivänä mielestäni kaikki ammatilliset koulutukset sisältävät työharjoittelujakson.
Monilla aloilla työharjoittelupaikan löytäminen tuottaa päänvaivaa. Opiskelijoita on runsaasti suhteessa työpaikkoihin.
On tapauksia joissa opiskelija ei pääse työharjoitteluun koulutustaan vastaavaan työhön, vaan suorittaa harjoittelun toisessa ympäristössä.
Kuulin tapauksen eräästä pirkanmaalaisesta työharjoittelijasta, joka sai harjoittelupaikan pienestä yrityksestä.
Työharjoittelijalle ala ei ollut vielä millään tapaa tuttu, eikä hän voinut osallistua kaikkiin tehtäviin nuoresta iästään johtuen.
Työntekijä oli lähtemässä harjoittelijan kanssa kohteeseen, josta mahdollisesti tulisi asiakkaita kyytiin, jolloin kaikki eivät mahtuisi samaan autoon.
Työnantaja huikkasi työntekijälle: jos kaikki eivät mahdu kyytiin, pitäisi jättää harjoittelija sinne tien poskeen.
Toisessa esimerkissä työnantaja oli kysynyt työntekijältä: kuinka hän jaksaa työskennellä harjoittelijan kanssa, kun hän kyselee niin tyhmiä?
En ikinä haluaisi olla tuollaisessa työpaikassa harjoittelussa!
Esimiehellä ei nähtävästi ole ollut lainkaan kokemusta työharjoittelijoista firmassa, eikä häntä liiemmin ole kiinnostanutkaan koko asia.
Opiskelija on harjoittelussa sen takia, että OPPISI asioita.
Ei hän voi tietää kaikkia asioita.
Koulun teoriassa opitut asiat ovat käytännöntyön kanssa kovin erilaiset.
Opiskelija saa ja hänen pitää kysellä!
Ei ole tyhmiä kysymyksiä on vain tyhmiä vastauksia.
Toivon yllämainitun opiskelijan saavan tulevaisuudessa harjoittelupaikan/työpaikan jossa häntä kohdellaan hyvin.
Tämän päivän opiskelijat ovat tulevaisuudessa työkavereitamme!
