Tajuttoman hyvät keksit, tai niistä piti tulla keksiä.
Enemmän ne vaikuttaa, siltä kun olisi piirakan ja keksin välimuotoja.
Se ja sama ne on silti mielettömän hyviä, kotona ne katosi kun kuumille kiville.
Sain innokkaan apulaisen tekemään näitä myös. No koskaan ei olekkaan siitä kiinni että pienet ei auttaisi.
Poitsu vetäisee aina essun päällensä innokkaasti, kun on puhettakaan siitä, että kotona aletaan tekemään ruokaa tai leivotaan.
Tarkoituksena oli tehdä vain suklaa keksiä, mutta mitäpä sitä mustikoita panttaamaan pakkasessa. Oli kyllä paras päätös taas (kiitos pikkumiehen joka oli sitä mieltä, että laitetaan vaan)
Tarvittavat:
125 g Voita/leivontamargariiniä (huoneenlämpöistä)
3 dlsokeria
2 munaa
4 ½ dl vehnäjauhoja
1 dlkaakaojauhoja
2 tlvaniljasokeria
1 tlleivinjauhetta
Ohjeet:
Sekoita kuivat aineet keskenään.
Vatkaa sokeri ja voi vaahdoksi.
Vatkaa sokeri ja voi vaahdoksi. Siinä menee hetken aikaa kunnes se vatkaantuu vaahdoksi, kannattaa todellakin käyttää huoneen lämpöistä voita.
(Itselläni oli nyt käytössä Sunnuntai leivontamargariini. Silläkin siis onnistuu myös.)
Lisää ensin munat yksitellen, sitten kuivat aineet. Tarvittaessa lisää myös maitoa.
(Itse ei ole maitoa tarvinnut lisätä)
Asettele lusikoiden avulla könttiä pellille ja taputtele paksuiksi ja suht. isoiksi kekseiksi.
Mitä paksumpia, sen raaempia eli parempia keksit ovat keskeltä.
Paista 175 asteessa n. 15 min.
Niistä tuli melko isoja, mutta ihanan pehmeitä keskeltä.
Eikä kauaakaan, kun niitä oli hävinnyt kuumaltakin pelliltä.
Parasta tässä kuitenkin on se aviomiehen kommentti.
”parempaa kuin mustikkapiirakka”
Rakas mieheni ei siis yhtään pidä mustikkapiirakasta eikä missään muodossa kypsennetystä omenasta.
Kuitenkin joka kerta kun, mies kulki ohi oli hänellä keksi kädessä ja toinen suussa.
11kk tyttö kiljuen isän perässä, koska haluaa vain palan keksiä.
Näistä ihanista hetkistä mun arkipäivä koostuu.
Nämä pienet ihanat hetket pelastavat synkeänkin illan.
Onneksi anoppi tuli vielä käymään, saatiin hänellekkin raskaan työpäivän jälkeen hyvä mieli.
Ne mustikkaiset suut, kyllä sulattaa mun sydämmen.
Ohjetta olen soveltanut niin monella eritapaa. Lisäämällä pähkinävoita, suklaa hippuja, jättänyt kaakaojauheen pois kokonaan. Vain taivas on rajana näihin.