Peikon kasvot lumessa?

peikko, vauva vai ihan jokin muu
Melkein jokainen näkee eriasian kuvassa. Se miten elämä on meitä kohdellut ja se mikä elämän vaihe itse kullakin on menossa luo eri mielikuvan asioista ja siitä mtien näämme maailman ja miten kohtaamme eriasiat. Kukaan ei näe maailmaa samalla tavalla kuin sinä.

”Minä ymmärrän sinua”- kukaan joka ei ole ollut samassa tilanteessa kuin sinä, ei voi ymmärtää oikeasti mitä ajattelet. Helppoahan se on sanoa,että ymmärtää mitä toinen käy läpi, mutta voiko toisen pään sisälle oikeasti mennä ja tietää mitä siellä liikkuu? Ei voi, kenelläkään ei ole samoja kokemuksia kuin sinulla. Vain sinä katsot maailmaa sinun silmin.

Jollekin kuvasta tulee  surullisia mielikuvia, joku näkee siinnä valoa ja uskoa. Ja sitten on niitä, jotka näkevät vain lumipenkan. Jokainen katselee maailmaa omin silmin, mikään näkökulma ei ole väärä, se vain kuvastaa jokaisen yksilöllistä näkökulmaa.

Peikko, vauva, iso nenäinen mies, tonttu….Mitä sinä näät kuvassa? Ja mitä ajatuksia se sinulle herättää?

Kaikilla pitäisi olla kyky nähdä ”ihmeellisiä” asioita lumipenkassa tai pilvissä.

”Kun katsoo maailmaa enkelin silmin, voi nähdä sen kauneuden” lauletaan laulussakin. Kauneutta on kaikkialla, se pitää vaan osata nähdä. Joskus on hyvä istua alas ja katsella pilviä, se opettaa myös itsestä jotain.

Pääasia, että jäät jotain. Olen pahoillani niiden puolesta, jotka näkevät vain lumikinoksen. Silloin on kadottanut jotain oleellista, Mielikuvitus ei ole vain lasten oikeus, se on oikeus nähdä maailma omin silmin.