Jokainen varmaan tietää mitä tarkoittaa kun sanotaan ihmisen olevan paikalla muttei läsnä.
Toinen saattaa olla uppoutunut omiin ajatuksiin, someen tai pelaamiseen.
Tietenkin saa keskittyä tekemisiinsä. Saa rauhassa pohtia mieltä painavia asioita. Toki voi pelata nollatakseen ajatuksia.
Liian usein uppoudumme näihin muihin tekemisiin silloin kun ei pitäisi.
Lapsi toistaa miljoona kertaa isi isi isi katso, mutta isi ei kerkiä nostamaan katsettaan puhelimesta.
Kumppani avautuu mieltään painavasta asiasta, toinen muka kuuntelee pelatessaan.
Sitä miettii kuumeisesti työjuttuun ratkaisua, kun pitäisi oikeasti tehdä kauppalistaa.
Ja nämä ovat vain muutamia esimerkkejä.
Tilanteet voivat olla pieniä, nopeasti ohimeneviä, sellaisia ettemme edes huomaa sulkeutuvamme kuplaan.
Tuo kupla voi olla hyvin vahingollinen.
Silloin saattaa menettää tärkeän hetken. Lapsi oppii kirjoittamaan nimensä, kumppani pahoittaa mielensä tuntiessaan olonsa ulkopuoliseksi, tai kauppalistasta unohtuu maito – joka on jo loppunut.
Kuplaan on niin helppo hautautua, on kovin vaivatonta sulkea silmät ja korvat siltä mitä ympärillä tapahtuu.
Elämä kuitenkin tapahtuu ympärillämme koko ajan. Se ei pysähdy eikä sitä voi pysäyttää.
sdr