Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan

Otsikon sananlasku viittaa mielestäni siihen, että kohtelee toista miten haluaa itseään kohdeltavan.
Esimerkiksi olen avulias miestäni kohtaan, hän on vastavuoroisesti avulias minua kohtaan.
Tai jättäessäni laskut maksamatta, laskut kerääntyvät ja loppusumma kasvaa.
Vai olenko ymmärtänyt sananparret väärin?

On helppoa arvostella toisia. Herkästi löytää asioita joista ei pidä, tai mitkä asiat kokee itse osaavansa paremmin.
Ihminen on kovin sokea omia heikkouksia kohtaan.

Sitä ei näe millaisia virheitä itse tekee, tai kuinka vahingossa kohtelee toista ikävästi.

Minä olen ollut ihan pahimman luokan naputtaja. Olen nalkuttanut ja huomautellut vaikka mistä pikkuasioista.
Nykyisessä suhteessa olen alkanut tietoisesti kiinnittämään huomiota siihen miten arvostelen toisia.
98% nalkuttamisesta on ihan turhasta.
Sellaisista asioista millä ei ole pidemmällä tähtäimellä mitään merkitystä ja joita tuskin edes muistan huomenna.

Otetaanpa esimerkki.
Mieheni jättää vedenkeittimen täyttämättä kun on ensin kaatanut viimeiset vedet mukiinsa.
Minun mielestäni keitin pitäisi täyttää heti uudelleen jotta seuraavalla kerralla veden saa keittymään pelkällä napin painauksella.
Kun asiaa oikein miettii, ei asialla ole mitään merkitystä. Kyse on vain tavasta jonka kaksi ihmiset tekevät eritavalla.
Ilman, että kummankaan tapa olisi sen enempää oikea kuin vääräkään.

Olen varsinainen mielensäpahoittaja ja mököttäjä.
Nykyään olen hieman kehittynyt peiliin katsomisessa.
Aika monen mököttämisen syy löytyy oikeasti itsestä, ei siitä toisesta ihmisestä.

Vain rakastamalla saa rakkautta.