Me ollaan tunnettu jo kolmisen vuotta. Elämä on aikalailla muokannut meistä vanhempia, joiden oman edun edelle menee lapset. Välillä jo Anttonin ollessa vanhempi, Amin tokaisee minulle: ”Minulla on Nadia ikävä sinua, me ollaan niin vähän enää kahdestaan, ja jos ollaan aina joku keskeyttää.” Tokaisen: ”Niin.. onhan se totta, mutta tämä on nyt vain tätä.. aikaa.” kuinka vakaa pitää olla suhteen johon tulee vauva? Entä kuinka vakaa pitää olla suhteen, jossa on jo entuudestaan lapsia? Niin todella todella vakaa ja se pitää ottaa tosissaan.
Vaikka eihän sitä koskaan tiedä mihin elämä meidät vie ja mihin suuntaan kasvamme ihmisinä. Silti nykymaailman malli ei suosi lapsia. Suositaan kuuntelemaan omaa sisäistä ääntä ja elää itselleen? Jos eläisin vain itselleni, jaksaisinko yöheräämisiä, lasten kiukuttelua/sairastelua, siivoamista/lapsista huolta pitämistä? Kyllä meidän naisten ja vanhempien tehtävä on panostaa lapsiin ja antaa heille tarvittavat asiat hyvän elämän takaamiseksi omalta osaltamme. Silti, onhan meidän vanhempina löydettävä myös aikaa toisillemme. Pakko järjestää aikaa. Muuten 10vuoden päästä ulko-ovella vaihdamme osia läpsystä ja tajuamme että emme enää tunnista toisiamme. Elämä on ajanut meidän eri suuntiin. Olen kuullut näitä tapauksia paljon. Ei, ei meille ei voi käydä niin. Kyllä järjestän aikaa rakkaalle keinolla millä hyvänsä.
Toisaalta olen nainen, jonka on hirveän vaikea päästää äitimoodista pois naismoodiin. Ajattelen, että tarvin siihen siirtymiseen aina oman aikani ja paikkani. Teen edelleen töitä sen kanssa, koska mieheni ansaitsee naisen joka välittää ja antaa rakkautta myös hänelle. Se rakkaus on erilaista.
Arjen keskellä alamme enemmän ja enemmän tekemään yhdessä asioita. Urheilemme, käymme kaupassa, teemme ruokaa, huolehdimme kotitöistäkin ja vietämme yhteistä aikaa sillai. On tärkeä antaa sille tärkeälle ihmiselle aikaa. Ajansaatossa on hienoa vain huomata, kuinka sitä pysähtyy katselemaan miestä, joka innoissaan leikkii lasten kanssa tai innoissaan selittää asioita. Et kuule sanan sanaa, mutta se näky vain saa sinut haltioitumaan. Juuri tätä unelmaa olen aina unelmoinut. Toisen ihmisen aito ja vilpitön rakkaus ja onni saa sinut niin hyvälle ololle, että tunnet eufooriaa näistä hetkistä. Se on syy pitää kiinni ja se on syy haluta tehdä töitä omien unelmien eteen.
Kosinta. Ensimmäistä kertaa Anttonin odotusajan loppupuolella. Amin päätti epäsuorasti kosia minua neuvolassa, juuri silloin kun olin ultrassa haarat levälläni. Niin aikamoisen paikan mies keksikin! Amin:” Voisithan sä tulla mun vaimoksi?!”
Onneksi mitään virallista kosintaa ei tapahtunut, niin sanoin: ” Ihana ajatus rakas, mutta sun pitää tehdä siitä kosinnasta ikimuistettava ja silloin kun olen parhaimmillani. Nyt ei oikein ole sellainen olo ” Joten kosinta siirtyi ja siirtyi. Joskus oli puhe Aminin hyvän ystävän Sami Laalon kanssa, minkälaisen sormuksen haluaisin. Sami tekee työkseen koruja ja sormuksien expertti varsin onkin. Kaikki mitä hän tekee on viimiseen saakka käsityötä ja samanlaista sormusta ei mistään löydy. Eli ei massatuotantoa vaan puhdasta käsityötä. Asia kuitenkin jäi van juttelu asteelle…. elämä jatkui niin kuin ennenkin… Perusarkea
Sitten tapahtui jotain odottamatonta. Amin oli tulossa Turusta työreissulta. Jotenkin aamulla hän oli ollut salamyhkäinen ja jollain tavalla outo. Annoin kuitenkin asian olla. Ovikello soi ja Marianne (hyvä ystäväni ja naapuri tuli meille ja sanoi:” Kuule asian laita on se. Käy suihkussa, laita itsesi kauniiksi ja pakkaa matkalaukku minä otan Anttonin”…. Minä:” Siis mitä?”…..
Jatkuu ensi numerossa…
Mainos: Tiesithän, että luotettavat nettikasinot, eli uudet pikakasinot maksavat voitot jopa 5 minuutissa? Katso bonukset ja tarjuokset sivulta pikakasinot.