Mitä parran alta pilkottaa?

En osaa ottaa kantaa tapaukseen Brother cristmas, vaikka hänen toiminnastaan tuntuu tällä hetkellä kaikilla olevan jokin mielipide. Se on kuitenkin varmaa että on taustalla sitten mitä tahansa, on tuomio jo jaettu. Medialla on nykymaailmassa arvaamattoman merkittävä asema – samanaikaisesti se on uhrin ja syytetyn äänitorvi, syyttäjä, jury, tuomari ja tuomion täytäntöönpanija. Yksittäinen soraääni sysää käyntiin prosessin joka etenee dominoilmiön lailla kaataen viimeisenkin pelinappulan. Vaikka kukaan ei vielä edes ole selvittänyt, mitä parran alta pilkottaa. Vahinko tapahtui siinä silmänräpäyksessä kun ensimmäinen julkinen epäily heitettiin.

Medialla on aina ollut tärkeä rooli vallan vahtikoirana. Uhkaavalla olemuksellaan se pitää kulkijat ruodussa ja pahantekijät poissa. Jos minun pihallani asuisi vahtikoira, joka purisi jokaista ohikulkijaa, se olisi huono vahtikoira. Ja luultavasti ennemmin tai myöhemmin pihaani kurvaisi virkavalta ja päästäisi koirani päiviltä. Median haukku ei vaimene, koska mitä enemmän se puree, sitä enemmän sitä ruokitaan.

Toisaalta, palatakseni tähän kyseiseen caseen, ajatellen syytöksiä jotka liittyvät joulu-ukon rahasotkuihin ja oman hyödyn tavoitteluun heikko-osaisten kustannuksella, on vähintäänkin huvittavaa se, että yhteistyöstä vetäytyy aivan kärkijoukossa toimija nimeltään Mehiläinen. Niin kuin onkin iso ja merkittävä toimija, on se malliesimerkki tahosta, jonka merkittävin tavoite on hyötyä sairaiden ja heikko-osaisten kustannuksella ja maksimoida omistajiensa voitot.

On toki ymmärrettävää että lahjoittajat eivät halua elättää joulupukkia. Tietysti haluaan olla lapsenuskoinen tonttujoukko, joka takoo pajalla lahjoja ja syytää niitä lapsille säkkikaupalla. Tällä kertaa vain kävi niin että pukilla taisi olla huono päivä ja laadunvalvonta petti? Vai onkohan nyt kyseessä enemmänkin ne piloille passatut kakarat jotka eivät olleetkaan aattoillan jälkeen tyytyväisiä? Toivelista oli pidempi ja paketteja jäi saamatta? Arjen tullen kuluttaja-asiamiehen linja käy kuumana. Sekin rooli mahtunee mainiosti tuonne edellä lueteltuun median toimialalistaan.

Vaikka nyt lahjoittajat niin haluavat uskoakin, tämä kyseinen partaukko ei taida asua korvatunturilla, lentää poroilla ja elää lanttulaatikolla. Muutama graavilohen siivu täytyy varmaan hänellekin jäädä jos mielii lahjomista jatkaa. Nämä esille nostetut sotkuthan kai koskettavat ennen kaikkea sitä, paljonko hilloa on säilötty joulupukin hillopurkkiin ja paljonko voideltu sairaiden lapsien leiville. Tulee mieleen alati käynnissä oleva keskustelu kirkosta ja kirkollisverosta. Kukaan ei halua maksaa kirkollisveroa, vaikka mielellään kyllä lapset kastetaan, parit vihitään ja vainajat siunataan kirkossa. Ja on sanomattakin selvää että kirkon tehtävä on jakaa taivaan mannaa köyhille. Jeesushan sitä kahmalokaupalla lappaa ovista ja ikkunoista. Kirkollisverolla vain kasvatetaan kirkonpalvelijoiden tilipussia.

Oli miten oli… en edelleenkään ota kantaa tapaus joulu-ukkoon. Tietoni perustuu vain vahtikoiran haukkuun. Totean sen surullisen seikan että vahinko on jo tapahtunut ja ensisijaisesti siitä kärsivät avuntarvitsijat – ne vähäosaiset lapset joille joulu-ukko ei jaa enää sitäkään vähää hilloa.

Meniköhän tämä nyt ihan oikein noin niinkuin omasta mielestä? Jonkun mielestä varmaan meni.