Presidentti puhui tänään uudenvuodenpuheessaan metoo-kampanjasta.
#metoo kertoo muille, että myös minä olen kokenut seksuaalista häirintää.
Somessa tämä seksuaalisen häirinnän julkituoma ja sitä vastustava kampanja on saanut paljon huomiota.
Ympäri maailman mielettömän suuri määrä ihmisiä on levittänyt someen kuvia kyseisellä hashtagilla.
Kampanja on jakanut mielipiteitä.
Omasta mielestäni tämä kampanja on oiva esimerkki somen voimasta.
Harvalla muulla keinolla yhtä monta ihmistä voi ottaa osaa kampanjaan, tuoda julki kokeneensa seksuaalista häirintää tai ahdistelua.
Selatessani kuvia ja niiden tarinoita aiheesta, olen pöyristynyt.
Käsittämättömän suuri määrä ihmisiä on kohdannut seksuaalista häirintää.
Sitä tapahtuu jatkuvasti netissä, töissä, harrastuksissa ja baareissa.
Herää kysymys, mihin ovat unohtuneet käytöstavat?
Miksi ei voi kunniottaa toisen ihmisen koskemattomuutta?
Häirintä tai ahdistelu ei ole aina fyysistä. Vähintään yhtä usein ahdistelu on sanallista. Puhutaan toisen kropasta, arvostellaan tai ehdotetallaan seksiä.
En itse ole ottanut osaa kampanjaan, mutta allekirjoitan myös kokeneeni seksuaalista häirintää monessa muodossa.
Työpaikalla työkaveri on mukamas harmittomasti taputtanut takapuolelle, netissä tuntematon on lähettänyt intiimejä kuvia itsestään, baarissa on tultu ehdottelemaan jatkoja ja tunkeuduttu iholle.
Tapauksia on monia. Miettiessäni tilanteita, useissa tapauksissa ahdisteleva osapuoli ei varmaan edes ajattele oman toimintansa olevan sopimatonta.
Miten noissa tilanteissa pitäisi toimia?
Itse olen vain sietänyt tilanteita, saattanut lähteä pois tai estänyt kyseisen henkilön somessa.
Ehkä olisi pitänyt saada suunsa auki.
Kertoa toiselle, että minä en pidä tuosta. Pyytää lopettamaan. Kertoa etten välitä hänen kuvistaan.
Jokaisella on oikeus omaan koskemattomuuteen. Kenenkään ei saa joutua sietämään ahdistelua missään muodossa.
