Yhä enemmän kuulee puhuttavan kiusaamisesta ja tavoista, kuinka siihen pitäisi puuttua. Tämä aihe on erittäin tärkeä, ja se onkin noussut pinnalle juuri sen takia, että kiusatut eivät yleensä syystä tai toisesta kerro tulleensa kiusatuksi.
Miltä tuntuu olla koulukiusattu?
Tunne josta puhun, on pääosin turhattava viha. Viha muita lapsia kohtaan voi turruttaa muut tunteet. Tämä voi johtaa siihen, että lapsi ei osaa ilmaista muita tunteitaan, tai että hän peittää ne. Toiset peittävät tunteensa paremmin, eikä kukaan välttämättä huomaa lapsen tulleen kiusatuksi. Yleensä lapset eivät halua huolestuttaa vanhempiaan, tai tukahduttaa kaveria ainaisella ”valituksella”, vaikka ongelma olisikin aito. Kaverit eivät uskalla puolustautua kiusaajia vastaan kuitenkaan. Opettajat puolestaan ovat joko liian pelottavia lähestyä, tai lapsi pelkää, että opettaja ei joko kuuntele tai sitten hän vain pahentaa tilannetta. Tämän takia lapsi voi jäädä yksin asian kanssa.
Usein kiusattu yrittää pitää itsensä kiireisenä, jotta surullisia ajatuksiaan ei tarvitse kohdata. Toisaalta voi olla niinkin, että ei ole halua tehdä mitään, kun koulumaailman huolet säteilevät kotiinkin. Mutta tosiasiat täytyy kohdata, ja niiden ajatusten kanssa ei pidä jäädä yksin! Aina löytyy joku jolle voi kertoa huolistaan, vaikka tuntuisi, että ei halua vaivata muita ihmisiä. Vaikka yleiset ennakkoluulot ovat lähinnä sellaisia, että kukaan ei voi auttaa, mutta oikeastaan sanatkin auttavat todella paljon. Sanojen merkitys on suuri, etenkin kun ne tulevat lähimmäiseltä.
Rohkaise lasta puhumaan
Kannattaa esimerkiksi kysyä lapselta, onko hän nähnyt kiusaamista tapahtuvan. Jos on, rohkaise häntä puolustamaan kaveria. Se on älyttömän tärkeää, vaikka se voi tuntua sinusta pieneltä. Tosiasiassa lapsen päähän iskostuvat asiat ovat pitkälti kotona opitut asiat, siksi opettajan tai koulun henkilökunnan tarjoama apu ja opetus kiusaamisesta eivät välttämättä tunnu uskottavilta. Mielestäni vanhempien pitäisi puhua lapsen kanssa tietyin väliajoin kiusaamisesta, jotta lapsi saisi vapaasti avautua, ja hän tuntisi tulleensa kuulluksi.
Pääse ongelman ytimeen
ja pääse yhteisymmärrykseen
Liian usein opettajat uskovat kiusaajan vanhempien puolustelua, jonka vuoksi asia jätetään sikseen ja kiusaaminen jatkuu, ehkä jopa pahenee. Omakohtaisen kokemuksen pohjalta voin todeta, että joskus voi käydä jopa niinkin, että kiusattu joutuu vastuuseen. Mutta näin ei saisi käydä, sillä jos lapsi tuntee tulleensa kiusatuksi, hän mitä suuremmalla todennäköisyydellä puhuu totta. Kiusaamistapauksessa täytyisi aina pyytää vanhemmat koolle opettajan kanssa, ja päästä yhteisymmärrykseen. Vaikka tuntuisi, että ei meidän lapsi voi kiusata toisia, niin asiaa pitää silti käsitellä sen oikealla nimellä. Tälläisessä tilanteessa lapsen kanssa pitää puhua vakavasti, ja koittaa saada tämä ymmärtämään. Yritä päästä ongelman ytimeen, jotta sinunkin on helpompi lähestyä tilannetta.