Jotkut ihmiset omaavat luonnostaan kaupankäynnin ja tinkimisen taidot.
Minä en ole edes ajatellut tuollaisia asiota ennen kuin aloin seurustelemaan yhden suomen, ehkä kovimman kauppamiehen kanssa.
Mieheni ei ole töissä myymälässä, hän ei työkseen myy tuotteita tai palveluita.
Hän tekee hyviä hankintoja.
Hänellä on kyky nähdä myytävän tuotteen jälleenmyyntiarvo.
Hankinnat ovat suurimmaksi osaksi autoja, moottoripyöriä, tavaroita ja varaosia niihin liittyen.
Olen ymmärtänyt mitä tarkoittaa kun sanotaan ”toisen romu on toisen aarre.” Joku myy netissä arvokasta autoa pilkkahintaan, koska siitä on rikkoutunut moottori. Auto on myyjän mielestä käyttökelvoton ja arvoton. Mieheni näkee autossa mahdollisuuden. Moottorin voi korjata, tai vaihtaa, jolloin auto on jälleen arvossaan.
Mieheni on harrastanut ikänsä autoja. Hän tietää paljon niistä.
Nuorena toiset joivat kaljaa kylillä, mieheni opetteli purkamaan autoja pajoilla.
Hän tuskin junnuna tiesi kuinka paljon tulee autojen kanssa aikaansa viettämään.
Harrastus mahdollisti myöhemmin työnteon autojen parissa.
Ilman koulutusta, itse opituilla tiedoilla ja taidoilla hän on elättänyt itsensä.
Lukuisissa työpaikoissa toisten alaisena ja myöhemmin esimiehenä omassa firmassa.
Arvostan hänen polkuaan urallaan.
Hän on esimerkki sitkeydestä ja siitä, mitä intohimo harrastusta kohtaan voi mahdollistaa.