RisteyksessäEn ole koskaan ollut se hiljainen ääni oven raossa, mutta nyt muutun äänekkäämmäksi. En ole koskaan ollut se nurkassa lymyilevä varjo, mutta nyt muutun näkyvämmäksi. Minulla on tahto saada ääneni kuuluville, tulla kuulluksi ja sanoa sanottavani. Olen kasvanut suorasanaiseksi ja vain harvoin kätken sanomani satiirin tai verhoillun tekstin taakse. Joskus huudan liiankin kovaa ja sydämellä. Annettakoon se minulle anteeksi, kuten itse anteeksi annan niille, jotka eivät ole ajatuksiani hyväksyneet. Annetaan yhdessä kaikkien kukkien kukkia!
Kiitos Sejuttu.com, että saan toteuttaa itseäni tämän blogin kautta ja samalla oppia uutta, kuten sana vloggari.
Pelkäsin ensin, että hienon ja asiallisen blogikokoelman luominen saattaisi olla suuremmankin työn takana. Luettuanne ohjeenne totesin kuitenkin, että omana itsenään oleminen on sittenkin se suurin aarre, jonka minäkin voin jakaa. Siihen olen tottunut ja se on riittänyt tähän asti. Aion siis rupatella itsekseni tekstieni välityksellä. Kirjoitan asioista, jotka kiinnittävät huomioni, herättävät tiedon haluni, tai saavat minut tuntemaan jotakin. Lajitelen ja selvennän tunteitani niinkuin ennen päiväkirjani sivulla tai runokansiossani, jotka molemmat ovat jo historiaan siirtyvää elämisen perinnettä.
Suollan teksteihin onnellisuuden siemeniä ja ”mielensä pahoittajan” huolenaiheita, suruja ja elämän siruja unohtamatta niitä pienen pieniä valon pisaroita, joita meidän kaikkien elämään kuuluu. Omalla kohdallani ne kaikki saavat värinsä päivittäisistä ulkomailla asumisen haasteista, omakohtaisista kokemuksista tai muiden kautta saaduista, kuullun ja nähdyn oppimisesta, sekä niiden selkiinnyttämisestä oman mieleni sopukoihin.
Maiden liput FIN ja UAELisä maustetta ajatuksilleni saattaa antaa se tosiasia, että saman aikaisesti katselen asioita kolmen eri sukupolven silmien kautta, kahdensadan eri kulttuurin sekamelskan seasta ja kahden maan välisestä risteyksestä, jossa on pakko silloin tällöin jopa vertailla, jotta kaikki tapahtumat ymmärtää!