Ensimmäisen blogipostauksen tekeminen tuntuu jollain tapaa vaikealta kun ei oikein tiedä mistä ja miten aloittaa. Varsinkin itsensä esitteleminen on aina tuntunut vähän vaikealta ja heti tulee mieleen kysymys että millainen sitä oikeasti sitten on. Eihän sitä mieti sen enempää oikeastaan ikinä kun vain on se mitä on, eikä yritä olla mitään muuta kuin oma itsensä. Jos joku haluaisi minun kertovan vähän itsestäni ilman että olen yhtään valmistautunut, niin menisin varmasti ihan lukkoon. Tässä kuitenkin kun kirjoittaa omasta halusta niin ehtii pohtia ja miettiä ennen kuin tekstinsä julkaisee. Jos lähimmäisiltä sukulaisilta ja perheeltä kysytään niin heillä ensimmäinen sana joka tulee minusta mieleen on varmastikin kiukkupussi. Olen siis temperamenttinen, ilo voi muuttua hetkessä vihaksi enkä ehkä ihan hetkessä lepy. Mutta osaan myös olla paljon muuta, välittävä, auttavainen ja hyväsydäminen. Se joka on melkein aina tyytyväinen, eli periaatteessa olen aika vaatimaton. Jollain tapaa olen myös taiteellinen, tykkään valokuvata, editoita videoita, maalata ja piirtää vaikka niitä kahta tulee aivan liian harvoin tehtyä nykyään. Tykkään treenaamisesta ja harrastan liikkuntaa muutenkin. Olen sellainen joka viihtyy hyvin yksin ja tarvitsen välillä hetken aikaa olla ihan vain itsekseni, ennen se korostui enemmän mutta nykyään jaksan olla ihmisten kanssa pidemmänkin aikaa ärsyyntymättä samoihin naamoihin ja ääniin. Täytin 20 vuotta joulukuussa, silti edelleen tunnen olevani yhä 15 vuotias, jolla on niin paljon opittavaa ja koettavaa vielä. Ja niinhän mulla oikeastikin on.
